sunnuntai 26. joulukuuta 2010

MIHIN HÄVISI PAHAJOKI

´

Pahajoen Osuuskassan talo 2010 ja 1926 maineikkaan Valtatie 66 varrella. 


Suomessa törmää harvoin paikkaan, jota nimeä myöten kutsuttaisiin pahaksi. Tällainen on Pahajoen kylä Alavuden ja Virtain välimaastossa. Sain joululukemiseksi kirjan Kaikki puhalti samaan hiileen (2004), joka kertoo osuuspankkitoiminnasta kyseisellä seudulla. Kirja kertoo paljon myös Pahajoen historiasta, sillä kylä oli valtakunnallisestikin osuustoiminnan kärkijoukoissa ja Pahajoen Osuuskassa perustettiin jo 1904, lähes heti kun se oli mahdollista. Näin Pahajoki oli osuuskassatoiminnan osalta vuosikymmenet ainoa valopilkku tuon laajan alueen mustalla kartalla. Tosin varsinainen toiminta pääsi alkamaan vasta 1909, kun osalle osuuskunnan jäsenistä meni pupu pöksyyn.

Tuona viitenä martona vuotena tapahtui kylän nimen kannalta ratkaisevia asioita. Samaan aikaan puuhattiin kylään kansakoulua, joka aloitti toimintansa 1908. Mutta koulu ei ollutkaan Pahajoen kansakoulu, vaan jostakin käsittämättömästä syystä Jokivarren kansakoulu. Pikku hiljaa koko kylää alettiin vänkäämään Jokivarreksi. Samoin paikallisesta nuorisoseurasta tuli Jokivarren nuorisoseura, kuten talon päädyssä lukee tänäkin päivänä. Kyläläiset olivat ja ovat edelleenkin pahajokisia, mutta he asuvat Jokivarrella. Äitini, jolla jo tuolloin oli ensimmäinen säästökirjansa Pahajoen Osuuskassassa, kävi 1930-luvulla tuota Jokivarren kansakoulua Pahajoella. Omasta mielestään hän on pahajokinen, mutta kun kysyy hänen asuinpaikkaansa, hän vastaa kierrellen että jossakin Jokivarrella. Yritin kerran tivata, että etkös sinä asu Pahajoella, niin hän tokaisi, "no, asunhan minä sielläkin".

Kaikki puhalti samaan hiileen -kirjan toimijat, kyläläiset ja Pahajoen Osuuskassan väki ovat pahajokisia, mutta kirjan kartoista ei Pahajoen kylää löydy. Eikä taida löytyä mistään muistakaan kartoista – Pahajoen kohdalla on pelkkää tyhjää. Tätä kaksinaisuutta kuvaa hyvin kirjassa tarina, jossa Jokivarren miehet ovat hakemassa kassakaappia Pahajoen Osuuskassaan. Jos he olisivat olleet ryöstämässä sitä, niin he luultavasti olisivat olleet Pahajoen miehiä. Kun osuuskassan perustaminen tapahtui Pahajoella, asialla olivat taas Jokivarren miehet. ”Neljä vuotta (Juho) Raision Helsingin matkan jälkeen Pahajoen kylässä materialisoitiin uutta aatetta konkreettiseen muotoon. Tammikuun 26. päivänä 1904 Hallilan taloon saapuneen joukon sosiaalinen rakenne olisi varmaan saanut tohtori Gebhardinkin...”

Näin Pahajoella ohitettiin sosialismia ja kapitalismia ns. 'kolmannella aatteella', asukkaat vaurastuivat ja oma osuuskassan talo avattiin 1926, sekin ensimmäisten joukossa. Jopa Hannes Gebhard paheksui rahan tuhlaamista omiin toimitiloihin, mutta myönsi myöhemmin pahajokisten olevan oikealla asialla. Mutta Pahajoen maineikas nimi taantui vuosikymmeniksi vain paikallisen jokipahasen nimeksi. Kunnes 1960-luvulla Postin laajentaessa konttoreitaan se putkahti esiin yhtenä uutena postina 63330 PAHAJOKI. Osoite toimii yhä, mutta konttori on mennyt menojaan.

Kaikki puhalti samaan hiileen on mainiota luettavaa, se kertoo värikkäästi noista ahkerista ja ennakkoluulottomistakin maaseudun asujista, jotka vaikeissa oloissa yrittivät parhaansa. Yli vyöryivät sodat ja katovuodet, mutta osuustoiminta-aatetta nämä omatoimiset 'anarkistit' eivät hylänneet. Kaikkeen uuteen he tarttuivat innolla. Pahajoen Ajokaluverstaassa tehtiin mm. maan parhaat kilpakärryt, ja turha kai mainitakaan, että jo 1910-luvulla johtaja Pukkila pörrytteli kylän raitilla omalla autollaan. Pahajoen Osuuskassan oman toimitalon avaamisen aikoihin johtaja lennätteli ihmisiä Edesjärvellä omalla vesitasollaan.

Kirjan kuvitus saisi olla rikkaampaa, Pahajoelta kuvia ei ole löytynyt lainkaan, paitsi yksi kuva osuuskassan hallituksesta 1928. Ilmakuva Alavuden kirkonkylästä 1932 esittelee harvaan asutun kylän, jonka keskustaa hallinnoi peltosarat, ja jossain siellä peltojen laidoilla jököttää kirkko ja Säästöpankin rakennus. Töysän Osuuskassan avajaisten yhteydessä 1961 pidettiin Arvi Mäenpään näyttely. Kuvassa on taiteilijan lisäksi joukko tuntematonta väkeä ja yhtenä heistä isäni Lauri Tanninen, joka luultavasti on suorittanut talon maalaustyöt – miksi hän muuten siellä norkoilisi.

Palauttakaa Pahajoki kartalle, niin me pahajokisetkin löydämme tiemme kotiin!

PS. Pahajoen koulun vihkiäisissä 1908 koulun nimi vaihdettiin siltä seisomalta Jokivarren kouluksi. Sen jälkeen Pahajoki katosi maisemasta ja kartalta. Alavuden historian (osa I, 1963) muinaislöytöjen luettelossa on merkintä: ”PAHAJOENKYLÄ, pieni tasataltta L. Raiskilan talon pellosta, 1885.” Mutta 1920-luvulle tultaessa Pahajoki löytyy enää vain sulkeista: ”JOKIVARRENKYLÄ (= Pahajoenkylä?), poikkiteräinen kirves L. Ikkalan talon maalta, 1926.” Ja löytöpaikka on kaikkien tuntema talo keskeltä kadonnutta Pahajoen kylää.

Miika Siironen (2004): Kaikki puhalti samaan hiileen. Jyväskylä.

Alavus kesällä 1932. "Viljelykset ulottuivat kirkonkylän keskustaan saakka."

4 kommenttia:

  1. Joo Seppo, mutta raisionmäkisiä ja edesjärvisiä, ei edes asunmaanmäkisiä ei kutsuta pahajokisiksi. Tai en minä ole ikinä kuullut.

    Minä muistan puolestani lukeneeni että sivistysaate ja lukemisen into lähti liikkeelle Alavuden pappilasta vuosisadan alusta. Muutoinkin alavuslaiset mainitaan puhdasotsaisiksi ja sävyisiksi nuoriksi ihmisiksi. Ihan totta, on se mun gradukirjassakin, siinä Elämää näyttämöllä.

    Pukkilan autokorjaamosta kyllä muistan että raisionmäkisetkin olivat ylpeitä.

    Jos sinä tämän Miika Siirosen tunnet, niin kiitä kirjasta!

    VastaaPoista
  2. Pahajoen kylä oli (tai on) levittäytynyt joen kummallekin puolelle, mutta en tiedä miten laajalti. Ei kai ainakaan Asunmaanmäelle saakka; pahajokisillahan oli tapana sanoa leikkisästi hyttysistä, että ne ovat turhaan olemassa kuten asunmaanmäkiset.

    Sitäkään en tiedä, miksi pahajokiset panivat uuden koulunsa nimeksi Jokivarren koulu. Vähän myöhemmin rakennettiin koulu myös Jokivarrelle (nykyäänkin kartassa)ja sen nimeksi tuli Niemistön koulu. Onko siellä joku Niemistö?

    Pahajoen Osuuskassaa perustettaessa vaadittavat hallituksen kaksi kirjoitustaitoista olivat Juho Raisio (puh.joht.) ja Eljas Pukkila (kirjuri). Mutta kun jälkimmäinen erosi kassan hallituksesta tuli ongelmia toiminnan aloittamisessa. Vasta kun kouluun Orivedeltä tullut opettaja Aura saatiin puhuttua kassan uudeksi kirjuriksi, alkoi Pahajoen Osuuskassan toiminta 1909 tällä uudella Jokivarren kansakoululla, joka sijaitsi (ja sijaitsee) keskellä Pahajoen kylää. Ja tuo kuvassa oleva kassan oma toimitalo rakennettiin parin kilometrin päähän koululta 1926.

    Mutta mihin se Pahajoki hävisi?

    VastaaPoista
  3. Onkohan se ollut joissakin vanhoissa papereissa kylän nimi? Esimerkiksi meidän Edesjärvellä on ollut työväentalo, jonka nimi oli Edesjärven työväentalo. Ja sen tiedän että joki lähtee sieltä. Sieltä rotkosta.

    Minulla ei ole siellä kamalan vanhaa karttaa, taitaa olla vuodelta 1961, mutta se on pinnanmuodostuksesta, ei nimistä.

    On mulla joitakin sukulaisia siellä, täytyy kysellä. Siis Edesjärvellä.

    VastaaPoista
  4. Niitähän oli kolme sisarusta. En tiennyt että Aura ja sisaret olivat Orivedeltä. Mutta ihan suoraan verenkuljettamia kyllä nekin, koska ennen sitä Pahajokea pääsi Sapsalammille ja sieltä suoraa päätä Virroille ja Orivedelle ja siitä Tampereelle saakka.

    Mehän on asuttu pirkkalaisreitin varrella.

    Nyt tosin Pahajoelta (Jokivarrelta) ei pääse suoraan kun vedenjakaja on muuttanut etelämmäs, tai oikeastaan lännemmäs.

    VastaaPoista